Suoria Säästöjä

Hightrust.id mobiililompakkoon yhdistetty valtiollinen varmenne, kansalaisvarmenne, voi tuoda yhteiskunnalle säästöjä usealla eri tavalla:

1. Tehostamalla julkisen sektorin palveluja:
   Vahva sähköinen tunnistautuminen nopeuttaa ja yksinkertaistaa julkisten palvelujen, kuten terveydenhuollon, verohallinnon ja sosiaalipalvelujen käyttöä. Tämä vähentää palvelupisteiden ruuhkia ja pienentää hallinnollisia kustannuksia.
2. Vähentämällä petosten ja väärinkäytösten kustannuksia:
   Mobiilissa toimiva kansalaisvarmenne parantaa turvallisuutta, vähentää identiteettivarkauksien ja petosten riskiä, mikä pienentää niiden aiheuttamia kustannuksia niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.
3. Säästämällä aikaa ja resursseja:
   Kansalaisille säästyy aikaa, kun virallisia asioita voi hoitaa ehdottoman turvallisesti ja sujuvasti mobiililaitteella. Tämä lisää yleistä tehokkuutta ja vähentää tarvetta fyysiseen asiointiin, mikä vapauttaa resursseja muihin tarpeisiin ja vähentää esimerkiksi matkustamisesta koituvia kustannuksia.
4. Identiteetin hallinnan parantaminen:
   Turvallisella varmenteella voi päästä useisiin palveluihin, mikä vähentää erillisten tunnusten ja järjestelmien hallinnan tarvetta, jolloin säästöjä kertyy IT-infrastruktuurista ja -ylläpidosta.

Vaikutukset ja hyödyt
Valtiovarainministeriön arvion mukaan digitaaliseen viranomaisviestintään siirtymisen tavoiteltavat vuosittaiset suorat säästöt olisivat tuottavuusohjelman keskiössä oleville julkisen hallinnon organisaatioille eli valtionhallinnolle ja Kansaneläkelaitokselle yhteensä noin 36 miljoonaa euroa vuosittain uudistuksen astuessa voimaan. Koko julkisen hallinnon osalta säästöjä kohdentuisi Digi- ja väestötietoviraston arvion mukaan hyvinvointialueille noin 12 miljoonaa ja kunnille noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Koko julkiselle hallinnolle tavoitellut säästöt ovat yhteensä noin 58,8 miljoonaa euroa vuodessa uudistuksen astuessa voimaan.

https://vm.fi/hanke?tunnus=VM006:00/2024

Executive Summary – April 2019
For emerging economies, while the share of the economy that digital ID can address tends to be modest, scope for improvement can be sizable, leading to average potential per-country benefit of roughly 6 percent of GDP in 2030.Much of this value could be captured through digital ID with authentication alone. For mature economies, many processes are already digital, so the potential for improvement is more limited and largely requires digital ID programs that enable additional data-sharing features. Average per- country benefit of 3 percent could be possible, assuming high usage rates.

Linkki artikkeliin

Yhteenveto – Huhtikuu 2019 [epävirallinen käännös]
Kehittyvien talouksien osalta digitaalisen tunnistamisen osuus taloudesta on yleensä vaatimaton, mutta parannusmahdollisuudet voivat olla huomattavat, joten keskimääräinen potentiaalinen hyöty maata kohti on noin 6 prosenttia BKT:stä vuonna 2030. Suuri osa tästä arvosta voitaisiin saavuttaa pelkästään tunnistautumiseen perustuvalla digitaalisella tunnistamisella. Kehittyneissä talouksissa monet prosessit ovat jo digitaalisia, joten parannusmahdollisuudet ovat rajallisemmat ja edellyttävät suurelta osin digitaalisen tunnistamisen ohjelmia, jotka mahdollistavat tietojen jakamisen lisäominaisuuksia. Maakohtainen hyöty voisi olla keskimäärin 3 prosenttia, jos oletetaan, että käyttöaste on korkea.