Sähköisen tunnistautumisen tilanne nyt
Suomessa pankkitunnusten käyttäminen vahvana tunnistusmenetelmänä on poikkeuksellisen yleistä, noin 90% kaikista tunnistautumisista tehdään pankkitunnisteilla. Niillä kirjaudutaan pankkien lisäksi vakuutusyhtiöihin ja Kelan, Verohallinnon sekä Omakannan kaltaisiin viranomaispalveluihin.
Verkkorikollisia kiinnostaa raha, siksi he ovat pankkitunnusten perässä. Tietoturvahyökkäykset hyökkäykset ja haittaohjelmat aiheuttavat merkittävää taloudellista vahinkoa niin organisaatioille kuin yksittäisille kansalaisille. Erilaisia kalastelukampanjoita nähdään jatkuvasti eri viranomaispalveluihin liittyen ja niiden tarkoitus on varastaa pankkitunnukset tai kirjautumistapahtuma, jonka avulla rikolliset kirjautuvat samalla hetkellä verkkopankkiin ja varastavat asianosaisen varoja.
Pankit varoittelevat asiakkaitaan toistuvasti erilaisista huijausyrityskampanjoista, ja viikoittain uutisoidaan verkkorikoksista. Finanssiala ry:n tilastojen mukaan suomalaisilta huijattiin vuonna 2023 pelkästään pankkien tietoon tulleissa tapauksissa lähes 77 miljoonaa euroa.
Verkkopetokset ja digitaalinen rikollisuus ovat lisääntyneet myös Ruotsissa voimakkaasti, ja ne ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2021. Viranomaiset arvioivat, että Ruotsin rikollisen talouden koko voi olla jopa 2,5 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Vaikka jengiväkivalta ja järjestäytynyt rikollisuus on herättänyt julkista huomiota, talousrikollisuus on jengirikollisuuden taustalla. Pankkitunnusten käytön yleisyyden arvioidaan vaikuttaneen osaltaan Ruotsin haavoittuvuuteen.
Siksi pankkitunnuksia tulisikin käyttää ainoastaan pankkiin kirjautumiseen, kaikkialla muualla tulisi asioida muita tunnistuskeinoja käyttäen.