Vastikään uuden kortin tilannut Nora Elers yllättyi siitä, miten vaikeaa sen käyttö on. Kirjeellä saapuneessa ohjeesta selvisi, että uusia pin-koodeja pitäisi opetella, mutta sitä Elers ei pitänyt ongelmana.
”Ajattelin, että tämähän on ihan fiksua, että sähköisessä maailmassa henkilöllisyystodistuskin on sähköinen.”
Kun Elers luki pidemmälle, mieli muuttui. Selvisi, että ensin pitäisi ladata ohjelmisto tietokoneelle, jolla korttia haluaa käyttää. Lisäksi tarvitaan vielä kortinlukija, johon kortti työnnetään.
Elers käyttää työpaikan tietokonetta, johon ei voi ladata itsenäisesti ohjelmia. Kortinlukijaa löytyy harvan kotoa muutenkaan.
”Totesin, että eihän tätä tule käyttämään kukaan”, Elers sanoo. ”Pohdin, että onko tämä se sama kansalaisvarmenne, jota on rakennettu kuin Iisakin kirkkoa, ja nyt sitä ei voi edes käyttää.”
Henkilökortissa on tunnistautumiseen kelpaava siru, jota kutsutaan kansalaisvarmenteeksi.
Se pitää kuitenkin erikseen aktivoida, ja sen käyttö on pysynyt vuodesta toiseen vähäisenä.
Kelaan ja muille valtion sivustoille kirjautumiseen käytetään pääsääntöisesti pankkitunnuksia. Tunnistautumisista liki 90 prosenttia tehtiin viime vuonna niillä. Seuraavaksi eniten käytetään kännykän mobiilivarmennetta, jota käytettiin 8 prosenttia kerroista. Henkilökortin käyttö on siis näihin verrattuna pientä.
https://www.hs.fi/suomi/art-2000010450912.html